3.10.2017

Päivä 19

Aamun lähtöä siirretty edellisillan kovan vesisateen ja ukkosen vuoksi
Aamulla ulkohuussi matkalla yllätyin kun joutui auraamaan tietä lumihankeen hups meiilä on talvi eikä suksia mukana


Ei muutakuin etsimään omaa pyörää hangen alta ja kokeilemaan käynnistyykö se, yamaha toimii


Peter alkoi miettimään plan b, ajetaanko vai ei, ei ajettu
Kukaan ei puhu juurikaan kuin muutaman sanan englantia tai muitakaan kieliä joita osaamme, ei muutakuin kynä ja paperi ja piirtämään sen mitä osaa kuorma autoa, moottoripyörää yms
Tulimme tajutuksi ja ihme ja kumma parin tunnin odottelun päästä pihassa iso kuorma auto
Ei muutakuin lastauspaikkaa etsimään, se löytyi muutaman sadan metrin päästä yöpymispaikastamme

Pyörät kyytiin, sidonta ja menoksi, muille järjestetty paikallinen iso tila ihme kuljetusväline
Kaikki tavarat meidän kyytiin ja menoksi, paitsi...pari juttua vielä
Käytiin kylällä kertomassa kaikille sukulaisille ja tutuille mitä ollaan tekemässä ja minne menossa useamman pysähdyksen taktiikalla, paitsi ... pari juttua vielä
Pitihän sitä käydä vielä sanomassa kotona heipat, vaikka juuri lähdettiin sieltä ja syödä tukevasti
Eikun matkaan, paitsi.. pari juttua vielä, kaveri piti ottaa juttu seuraksi matkalta ja sitten mennään paitsi pitihän se paku tanka ja vihdoin matkaan
Kaverin kuva, odoteltiin kuorma autoa joka jäi ensimmäiseen mäkeen jumiin, tämähän menee hyvin
Peter ja severi varmistaa arvokuljetusta
Matka jatkuu mutkaista pomppuista ajouraa pitkin aroa, jossa ei ole teitä, maisemat ovat kyllä mahtavat
Sen mitä niitä nyt voi katsella kun auto pomppii koko ajan
Kylä jossain siellä
Linja autossa on tunnelmaa
Matkalla näimme paljon aron asukkeija kotkia, haukkoja, kameleita yms mutta kuvata ei onnistunut kun se kottero ei sekunttiakaan ollut paikoillaan vaan pomppi kuin pingispallo
Matkalla kun näkyy tuttuja ja pääsee isolle kirkolle on kerrottava viimeiset kuulumiset ja niitähän oli paljon, hyvin kuski suunnisti eihän matkalla ole yhtään tien viittaa vain miljoona ns risteystä eli ajouraa eri suuntiin ja vei meidät hotellin pihaan
Jälkeenpäin selvisi ettei se ollut sinnepäinkään mihin meidän oli tarkoitus majoittua, kuorma auto tuli monta tuntia myöhemmin, pojilla kun oli ollut useamman kerran ollut moottoripyörien uudelleen pystytystä ja sitomisleikkejä, kun pyörät eivät tupanneet pysymään pystyssä tuossa hyppimisessä
Kuorma autoa ei olisi saanut tuoda keskustaan, mutta pienellä neuvottelulla sekin onnistui keskellä yötä
Kaikki samassa hotellissa kaikki hyvin, tai niin luulimme, hyvää yötä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti